Tytöt Intiassa

Kohderyhmä: Intialaiset tytöt
Intiassa on vaikeaa olla tyttö ja nainen. YK:n talous- ja sosiaaliasioiden osaston DESA:n tuoreen raportin mukaan Intia on maailman vaarallisin paikka tyttövauvalle. Raportista ilmenee, että 1-5-vuotiaan tytön kuoleminen on 75 % todennäköisempää kuin samanikäisen pojan. Lisäksi sukupuoleen perustuvat raskauden keskeytykset, ts. tyttösikiöiden abortoinnit, ovat kasvava ongelma (eräissä Intian osissa on 800 tyttöä 1000:ta poikaa kohti – tätä voidaan verrata siihen, että useimmissa maissa syntyy enemmän tyttöjä kuin poikia). Tytärtä pidetään taakkana mm. siksi, että tytön avioitumisen yhteydessä maksettavat myötäjäiset merkitsevät perheelle suurta menoerää. Tytöt naitetaan aikaisin – kokonaista 45 % tytöistä on naimisissa ennen 18 vuoden ikää. Joka viides nainen kuolee raskauden tai synnytyksen yhteydessä. Pahoinpitelyt, raiskaukset ja kunniamurhat ovat valitetta-vasti tavallisia ja jopa yleisesti hyväksyttyjä.

Köyhät perheet ovat vanhoillisia ja pitäytyvät tiukasti perinteisissä ajattelutavoissa, jotka näkyvät käytännössä monenlaisena tyttöjen syrjintänä. Tytöt saavat käydä koulua vain 12-vuotiaiksi saakka, sen jälkeen heidän on vetäydyttävä takaisin perheen piiriin. Heille annetaan kotona askareita, jotka valmistavat heitä tulevaisuuteen vaimona ja äitinä. Myös nuoruusaika nähdään pelkkänä valmistautumisvaiheena perhe-elämään. Häiden jälkeen heillä ei ole minkäänlaisia mahdollisuuksia käydä koulua ja koulutus jää monelle nuorelle naiselle vain haaveeksi. Tytöt ja naiset tulee perinteisesti pitää sivussa julkisesta elämästä ja heidän ääntään ei siksi koskaan kuulla. Tämä johtaa avuttomuuteen ja kyvyttömyyteen käsitellä väkivaltaa, ahdistelua tai arkisia asioita kuten lapsen sairastumista.

Valtion koulu on Intiassa maksuton, mutta koulu ei yllä tavoitteeseensa. 12-13 -vuotiaat oppilaat eivät usein osaa lukea eivätkä kirjoittaa – ja siitä opettajat vähät välittävät. Koulukirjastot ovat lukkojen takana, tietokoneita ei saa käyttää ja englannin kielen opetus on puutteellista. Köyhätkin lähettävät lapsensa – useimmiten pojat – mieluummin johonkin lukuisista halvoista yksityiskouluista, joissa englannin opetus on hieman parempaa.

Lapset eivät toisin sanoen saa harjoitella niitä valmiuksia, joita tarvitaan aikuis-elämässä selviytymiseen. He eivät opi ilmaisemaan itseään eivätkä osallistumaan aktiivisesti yhteiskuntaelämään. He eivät opi edes yksinkertaisia asioita kuten käyttämään sanakirjaa tai karttaa tai kehittämään kiinnostusta lukemiseen.

Mumbain slummialueet

Tytöt ja heidän perheensä asuvat ”basteissa”, kuten slummeja Intiassa kutsutaan. Siellä asuu tuhansia ihmisiä ahtautuneina pienelle alueelle. Hygieniaolot ovat huonot, juoksevaa vettä tai viemäröintiä ei ole. Monsuunikauden aikana vesi tulvii bastiin ja veden mukana kulkeutuvat sairaudet ovat suuri ongelma. Ihmiset asuvat taloissa, jotka on rakennettu – usein laittomasti – aineista jotka sattuivat kulloinkin olemaan käsillä. Bastien asukkaiden taustat vaihtelevat paljonkin, mutta yhteisenä tekijänä kaikilla on köyhyys, alhainen koulutustaso sekä kuuluminen ns. alhaiseen kastiin.

Tavoitteet ja toimintamenetelmät

Toivon tähti työskentelee auttaakseen köyhistä oloista tulevia tyttöjä Mumbain alueella ja antaakseen heille valmiuksia, joita he tarvitsevat aikuiselämässä, valmiuksia joita he eivät saa oppia koulussa tai kotona ja joita tarvitaan, jotta tytöt saisivat mielekkään tulevaisuuden. Me työskentelemme Intian tyttöihin ja naisiin kohdistuvan sorron ja epäoikeudenmukaisuuden vastapainona.

Me tuemme useita keskuksia kouluikäisille tytöille. Myös pojat saavat osallistua joihinkin toimintoihin. Lapset kokoontuvat ns. luokkiin 2-3 kertaa viikossa henkilökunnan johdolla. Järjestetty ohjelma vaihtelee. Tytöt saavat oppia englantia, he saavat oppia ilmaisemaan itseään, he saavat tietoa oikeuksistaan ja he saavat oppia miten yhteiskunta toimii. He saavat myös terveystiedon, hygienian ja fysiologian opetusta. Lisäksi tärkeänä osana on tietokoneen käytön opetus – teknisten apuvälineiden kuten tietokoneen tai kameran käyttöön tytöillä ei tavallisesti ole mahdollisuuksia. Tytöt harjoittelevat valtion laitosten ja viranomaisten palvelujen käyttöä ja saavat vierailla mm. tiedekeskuksissa. On myös kiertävä kirjasto tyttöjä varten.

Yksi tärkeimmistä tehtävistä tässä työssä on tyttöjen itsetunnon vahvistaminen. He oivaltavat miten yhteisvoimin voidaan luoda muutoksia, heidän näköalansa laajenevat ja he oppivat näkemään uusia mahdollisuuksia. Tyttöjä kannustetaan aktiivisuuteen yksilöinä, osallistumaan yhteiskunnan kehittä-miseen passiivisuuden sijaan. Eräs projektin tavoitteista on, että tytöt saisivat käydä koulua ainakin 10 vuotta, mieluummin 12 vuotta. Erittäin harvat toimintaan osallistuvista tytöistä keskeyttävät koulunkäyntinsä.

Olemalla mukana auttamassa näitä tyttöjä voimme työskennellä murtaaksemme tämän tiedon puutteen, epäoikeudenmukaisuuden ja sorron noidankehän. Kummitukesi merkitsee erittäin paljon näiden tyttöjen tulevaisuuden kannalta.

Kiitos tuestasi Intian tytöille!